Kingdom Come: Deliverance ja Suomi – pelin oikeat yhteydet

Kingdom Come: Deliverance vie pelaajan vuoden 1403 Böömiin, yli tuhannen kilometrin päähän keskiajan Suomesta. Välimatka on silti harhaanjohtava. Pelisarjan vallanhimoinen Sigismund Luxemburgilainen oli Ruotsia ja Suomea hallinneen Eerik Pommerilaisen serkku, ja hänen jälkeläisensä Katariina Jagellonica asui 1560-luvulla Turun linnassa. Selvitimme, mitkä Kingdom Come: Deliverancen Suomi-yhteydet ovat oikeasti dokumentoituja – ja mitkä ovat vain houkuttelevia sukutarinoita.

Tärkeimmät löydöt lyhyesti

• Sigismund ja Eerik Pommerilainen olivat puoliserkkuja. Heidän yhteinen isoisänsä oli Pommerin herttua Bogislaw V. Serkukset myös tapasivat toisensa vuonna 1424.
• Vuonna 1403 Eerik oli Ruotsin kuningas, ja Suomen alue kuului Ruotsin valtakuntaan. Samana vuonna Viipuri sai häneltä kaupunkioikeudet.
• Myöhempi Turun piispa Maunu Tavast opiskeli 1390-luvulla Prahassa – Venceslaus IV:n Böömissä, vain muutama vuosi ennen pelin tapahtumia.
• Sigismundista kulkee katkeamaton sukuketju Katariina Jagellonicaan, joka asui Turun linnassa Suomen herttuattarena 1562–1563, ja tämän poikaan Sigismund III Vaasaan.
• Jan Žižkalle, Hans Caponille tai Radzig Kobylalle ei löytynyt mitään Suomi-yhteyttä. Sitkeät sukutarinat, kuten Boije-suvun väitetty böömiläinen alkuperä, eivät kestä lähdekritiikkiä.

Juttu on kirjoitettu Kingdom Come -pelaajille, jotka haluavat tietää, mikä pelien historiasta on totta – ja kaikille, joita kiinnostaa, miten keskiajan Suomi liittyi muuhun Eurooppaan.

Kingdom Come: Deliverance alkaa Böömistä vuonna 1403

Kingdom Come: Deliverance II:n taistelut nähdään Henryn silmin. Kuva: Warhorse Studios / Deep Silver.

Prahalaisen Warhorse Studiosin Kingdom Come: Deliverance julkaistiin 13. helmikuuta 2018, ja jatko-osa Kingdom Come: Deliverance II ilmestyi 4. helmikuuta 2025. Molemmat pelit sijoittuvat vuoden 1403 Böömiin, nykyisen Tšekin alueelle. Pelisarjan erikoisuus on, että fiktiivisen päähenkilön ympärillä liikkuu suuri joukko oikeita aatelisia, kuninkaita ja sotapäälliköitä.

Pelien taustalla on todellinen valtakriisi. Keisari Kaarle IV kuoli vuonna 1378, ja Böömin kruunu siirtyi hänen pojalleen Venceslaus IV:lle. Venceslaus oli heikko hallitsija, ja vaaliruhtinaat syrjäyttivät hänet Rooman kuninkaan arvosta vuonna 1400. Hänen velipuolensa, Unkarin kuningas Sigismund Luxemburgilainen, vangitsi hänet vuonna 1402 ja yritti ottaa Böömin hallintaansa.

Ensimmäisessä pelissä kriisi iskee suoraan pelaajan kotikylään. Sigismundin leiriin kuuluvat kumaanipalkkasoturit tuhoavat Skalitzin, ja sepän poika Henry joutuu keskelle sisällissotaa. Tapahtumalla on historiallinen pohja: Sigismundin joukot polttivat vuonna 1403 Stříbrná Skalicen, jonka herra oli pelin Radzig Kobylan esikuva Racek Kobyla. KCD II:ssa Sigismund esiintyy myös itse.

Henry itse on fiktiivinen hahmo. Hänen suojelijansa, liittolaisensa ja vihollisensa sen sijaan perustuvat usein oikeisiin ihmisiin, joiden nimet löytyvät 1400-luvun asiakirjoista. Juuri tämä tekee Suomi-kysymyksestä kiinnostavan: jos henkilöt ovat todellisia, heillä oli myös todelliset suvut, liittolaiset ja verkostot. Ulottuivatko ne Suomeen asti?

Ketkä Kingdom Come: Deliverancen hahmoista ovat oikeita historiallisia henkilöitä?

Kingdom Come -peleissä historia näkyy kolmella tavalla. Osa historiallisista henkilöistä esiintyy pelissä itse ja osa vain codex-tietokannassa tai keskusteluissa. Lisäksi osa fiktiivisistä hahmoista on koottu oikeiden ihmisten piirteistä. Alla olevaan taulukkoon on koottu Suomi-tarkastelun kannalta tärkeimmät henkilöt.

Taulukosta näkee jo pääjohtopäätöksen. Kingdom Come: Deliverancen Suomi-yhteydet kulkevat hallitsijasukujen, diplomatian, yliopistojen ja kirkon kautta. Pelin paikallisille böömiläisille aatelisille ei löytynyt suomalaisia sukulaisia.

Huom. Kaikki pelin hahmot eivät ole historiallisia henkilöitä sellaisenaan. Esimerkiksi ensimmäisen pelin Vicar on yhdistetty historialliseen henkilöön nimeltä Jan z Předbořic ja KCD II:n Hanekin Hare henkilöön nimeltä Vilém Zajíc. Näiden hahmojen kohdalla sukututkimus lähtisi jo valmiiksi fiktion varaan, joten ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Sigismundin serkku hallitsi Ruotsia ja Suomea

Jutun vahvin löytö liittyy pelisarjan tunnetuimpaan historialliseen roistoon. Sigismund Luxemburgilainen ja Ruotsin kuningas Eerik Pommerilainen olivat puoliserkkuja, eli heidän vanhempansa olivat sisaruspuolia.

Yhteinen esi-isä on Bogislaw V, Pommerin herttua, joka kuoli vuonna 1374. Hän oli naimisissa kahdesti:

• Ensimmäisestä avioliitosta Puolan kuninkaan Kasimir III Suuren tyttären Elisabetin kanssa syntyi tytär Elisabet Pommerilainen. Hän avioitui Krakovassa vuonna 1363 keisari Kaarle IV:n kanssa tämän neljäntenä puolisona, ja vuonna 1368 hän synnytti Sigismundin.
• Toisesta avioliitosta Adelheid Braunschweig-Grubenhagenilaisen kanssa syntyi poika Wartislaw VII. Hänen poikansa oli Bogislaw-nimellä syntynyt Eerik Pommerilainen.

Elisabet ja Wartislaw olivat siis saman isän lapsia eri äideistä. Siksi heidän poikansa Sigismund ja Eerik olivat puoliserkkuja.

Sukupuu: näin Sigismund ja Eerik Pommerilainen liittyvät toisiinsa

Yksinkertaistettu sukupuu: Bogislaw V:stä Sigismundiin ja Eerikiin sekä Sigismundista Turun linnaan. Grafiikka: Pelisarja.fi.

Eerikin äiti Maria Mecklenburgilainen oli Pohjolan mahtavimman hallitsijan, kuningatar Margareetan, sisarentytär. Ainoan poikansa menettänyt Margareeta otti pojan perijäkseen, ja Bogislawista tuli pohjoismaisittain Eerik. Hänet kruunattiin Kalmarissa 17. kesäkuuta 1397 Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteiseksi kuninkaaksi. Tästä liitosta käytetään nimeä Kalmarin unioni.

Kun Kingdom Come: Deliverancen tapahtumat alkavat vuonna 1403, Eerik oli siis jo Ruotsin kruunattu kuningas. Todellista valtaa käytti kuitenkin vielä Margareeta, joka kuoli vuonna 1412. Sigismund oli samaan aikaan Unkarin kuningas, ja hän tavoitteli itselleen velipuolensa Böömiä.

Serkukset tapasivat toisensa vuonna 1424

Sukulaisuus ei jäänyt pelkäksi merkinnäksi sukutauluun. Eerik lähti vuonna 1423 pitkälle matkalle, jonka päämäärä oli pyhiinvaellus Jerusalemiin. Helmikuussa 1424 hän saapui Budaan serkkunsa Sigismundin luo ja viipyi tämän hovissa kesään asti. Maaliskuussa Eerik matkusti Sigismundin ja tämän puolison Barbaran kanssa Krakovaan Puolan kuningattaren kruunajaisiin.

Vierailulla oli myös poliittinen tulos. Sigismund ratkaisi Rooman kuninkaana Eerikin ja Holsteinin kreivien välisen Schleswig-kiistan, ja niin sanottu Budan tuomio 28. kesäkuuta 1424 määräsi koko Etelä-Jyllannin Eerikille. Holsteinilaiset eivät hyväksyneet tuomiota, ja sota jatkui vuoteen 1435.

Miksi Eerikiä ei pidä kutsua ”Suomen kuninkaaksi”

Keskiajalla ei ollut Suomen valtiota eikä Suomen kuningasta. Suomen alue oli osa Ruotsin valtakuntaa, joten täsmällinen muotoilu on ”Ruotsin kuningas Eerik Pommerilainen, jonka valtakuntaan Suomen alue kuului”. Eerikin aikana Suomen hallintoa ja verotusta järjestettiin uudelleen, joten hänen hallituskautensa näkyi täälläkin konkreettisesti.

Vuosi 1403: kun Böömi paloi, Viipuri sai kaupunkioikeudet

Vuosi 1403 on Kingdom Come -pelaajille tuttu: silloin Skalitz palaa ja Henryn tarina alkaa. Samana vuonna Sigismundin serkku teki Suomen historiassa merkittävän päätöksen. Eerik Pommerilainen myönsi Viipurille kaupunkioikeudet 19. elokuuta 1403. Kaupunkioikeuskirje annettiin Viipurin linnassa, ja alkuperäinen asiakirja on säilynyt.

Viipurin linna oli ollut Ruotsin valtakunnan itäinen tukikohta 1290-luvulta lähtien, ja sen suojaan oli kasvanut kauppapaikka. Kaupunkioikeudet antoivat Viipurin porvareille oikeuden käydä kauppaa ja hallita kaupunkia omien sääntöjensä mukaan. Viipurista tuli yksi keskiajan Suomen tärkeimmistä kaupungeista.

Rinnastus on siis historiallisesti kestävä. Kun Sigismundin joukot olivat Böömissä vuonna 1403, hänen serkkunsa hallitsi Ruotsia ja Suomea – ja Viipuri sai kuninkaalliset kaupunkioikeutensa. On silti syytä muistaa, että Kingdom Come: Deliverancen yksittäiset sotatoimet ja hahmot ovat osin fiktiota. Sigismundia ei voi pitää henkilökohtaisesti vastuullisena jokaisesta pelissä nähdystä hyökkäyksestä.

Suomalainen Prahassa: Maunu Tavast opiskeli Venceslauksen Böömissä

Lähimmäs Henryn Böömiä pääsee suomalainen, joka myöhemmin nousi keskiajan Suomen vaikutusvaltaisimpien ihmisten joukkoon. Maunu II Tavast syntyi todennäköisesti 1370-luvun alussa. Hänet tunnetaan Turun piispana, joka johti hiippakuntaa vuodesta 1412 lähes neljä vuosikymmentä.

Nuorena Maunu opiskeli Prahan yliopistossa, jonka Sigismundin isä Kaarle IV oli perustanut vuonna 1348. Uppslagsverket Finlandin ja Biografiskt lexikon för Finlandin mukaan hän valmistui siellä vuonna 1396 kandidaatiksi ja vuonna 1398 maisteriksi. Hän siis eli ja opiskeli Venceslaus IV:n Prahassa vain muutama vuosi ennen Kingdom Come: Deliverancen tapahtumia.

Samassa yliopistossa vaikutti samoihin aikoihin Jan Hus, joka valmistui maisteriksi vuonna 1396 ja aloitti pian opettajana. Hussin opeista syntyi myöhemmin hussilaisliike, jonka sotapäällikkönä Jan Žižka tuli kuuluisaksi. Emme tiedä, tunsivatko Maunu ja Hus toisensa. Varmaa on vain se, että suomalainen piispanalku opiskeli samassa yliopistossa, jossa Böömin tulevat kiistat jo kytivät.

Prahan jälkeen Maunu päätyi Eerik Pommerilaisen palvelukseen. Vuonna 1406 hänet mainitaan kuninkaan kirjurina eli klerkkinä, ja sen jälkeen hän toimi Turun tuomiokirkon arkkidiakonina ennen valintaansa piispaksi. Sama mies oli siis opiskellut Venceslauksen Prahassa ja palvellut Sigismundin serkkua.

Lähdehuomio: Prahan-opinnot esitetään nykyisissä suomalaisissa hakuteoksissa tosiasiana. Emme ole itse käyneet läpi Prahan yliopiston keskiaikaista matrikkelia. Tutkijalle kiinnostavia hakunimiä ovat Magnus Olai, Magnus de Finlandia ja Magnus de Abo.

Klaus Pederinpoika Fleming – 1400-luvun laamanni Euroopan valtapelissä

Älä sekoita: Tässä puhutaan Klaus Pederinpoika Flemingistä, joka mainitaan lähteissä vuosina 1386–1427. Tunnetumpi Klaus Eerikinpoika Fleming (n. 1535–1597) oli 1500-luvun marski ja nuijasodan aikainen vallanpitäjä. Hän oli Sigismund III Vaasan uskollinen tukija – eli hänkin palveli Kingdom Come -pelien Sigismundin jälkeläistä.

Klaus Pederinpoika Fleming ei esiinny yhdessäkään Kingdom Come -pelissä. Silti hän on Suomi-yhteyden kannalta kiinnostava henkilö, koska hän tuo tarinaan suomalaisen maallisen eliitin näkökulman.

Kansallisbiografian mukaan Klaus Fleming oli kuningatar Margareetan ja Eerik Pommerilaisen luottohenkilö Suomessa. Hän oli viimeistään vuodesta 1402 Suomen laamanni eli lainkäytön ylin virkamies koko Suomen alueella. Kun Henryn tarina alkaa vuonna 1403, Suomen laamannina toimi siis Klaus Fleming. Ruotsalaisissa hakuteoksissa häntä kutsutaan myös valtaneuvokseksi.

Erityisen kiinnostava on vuosi 1419. Eerik Pommerilainen solmi tuolloin liiton Puolan kuninkaan Vladislav II Jagellon kanssa, ja Kansallisbiografian mukaan Klaus Fleming oli sinetöimässä sopimusta. Eerikin puolen asiakirja annettiin Kööpenhaminassa 23. huhtikuuta 1419. Eerik tavoitteli liitolla Viroa ja Liivinmaata. Puola taas etsi liittolaisia Saksalaista ritarikuntaa vastaan.

Liitto jäi lyhytikäiseksi – ja tarinaan palaa tuttu nimi. Syksyllä 1419 Puolan ja ritarikunnan kiista annettiin Sigismundin ratkaistavaksi, mikä vesitti Eerikin ja Puolan liiton. Suomessa vaikuttanut rälssimies oli siis mukana samassa diplomaattisessa pelissä, jota Kingdom Come -pelien Sigismund ohjaili. Todistettu on kuitenkin diplomaattinen yhteys, ei henkilökohtainen tuttavuus pelin hahmoihin.

Fleming-suvun varhaisvaiheita on joissain sukututkimuksissa yhdistetty Tanskaan, Rügenin saareen tai Pommeriin. Vaikka suku olisi peräisin samalta alueelta, se ei tee Flemingeistä Sigismundin Pommerin herttuasuvun sukulaisia, eikä sellaisesta sukulaisuudesta ole näyttöä.

Kirkon kautta Suomeen: Bonifatius IX, Birgitta ja Naantali

Kingdom Come -pelien historiallinen tausta on myös kirkon kriisi. Vuosina 1378–1417 läntisellä kirkolla oli kaksi ja lopulta kolme kilpailevaa paavia, ja tämä niin sanottu suuri skisma näkyy pelien codex-teksteissä. Yksi codexin paaveista on Bonifatius IX, joka toimi Rooman paavina vuosina 1389–1404 eli juuri pelin tapahtuma-aikaan.

Bonifatius IX julisti ruotsalaisen Birgitan pyhimykseksi 7. lokakuuta 1391. Pyhän Birgitan perustama birgittalaisjärjestö levisi Vadstenan emoluostarista Itämeren ympärille. Suomen birgittalaisluostarin perustamisesta päätettiin Södertäljen kokouksessa vuonna 1438, ja hankkeen keskeinen puuhamies oli sama Maunu Tavast, joka oli opiskellut Prahassa.

Luostari aloitti Maskussa, mutta kuningas Kristoffer Baijerilainen vahvisti sen lopulliseksi paikaksi Naantalin 23. elokuuta 1443. Luostari vihittiin käyttöön vuonna 1462, ja sen ympärille kasvoi Naantalin kaupunki.

Kyse ei ole sukulaisuudesta vaan institutionaalisesta ketjusta:

Bonifatius IX → Birgitan pyhimykseksi julistaminen 1391 → birgittalaisjärjestö ja Vadstena → Maunu Tavast → Naantalin luostari ja kaupunki.

Pelin codexissa mainitun paavin päätös on siis yksi lenkki Naantalin synnyssä. Tämä on Kingdom Come: Deliverancen ja Suomen historian yllättävimpiä kytköksiä, vaikka se kulkeekin kirkon eikä sukupuiden kautta.

Sukuketju Böömistä Turun linnaan

Vielä pidemmälle ulottuva yhteys syntyy, kun seurataan Sigismundin omia jälkeläisiä. Sigismundista kulkee suora, katkeamaton sukuketju Turun linnaan ja lopulta Ruotsin ja Suomen valtaistuimelle.

Seitsemän sukupolvea Kaarle IV:stä Sigismund III Vaasaan

1. Kaarle IV (1316–1378), keisari ja Böömin kuningas, mainitaan Kingdom Come -pelien codexissa.
2. Sigismund Luxemburgilainen (1368–1437), Kaarle IV:n poika, keskeinen hahmo KCD-sarjassa.
3. Elisabet Luxemburgilainen (1409–1442), Sigismundin ja Barbara Cilliläisen ainoa lapsi, puolisonaan Habsburgien Albrekt II.
4. Elisabet Itävaltalainen (n. 1436–1505), Puolan kuninkaan Kasimir IV Jagellon puoliso. Häntä on kutsuttu ”kuninkaiden äidiksi”.
5. Sigismund I Vanha (1467–1548), Puolan kuningas.
6. Katariina Jagellonica (1526–1583), Sigismund I:n ja Bona Sforzan tytär, Suomen herttuatar ja myöhemmin Ruotsin kuningatar.
7. Sigismund III Vaasa (1566–1632), Puolan kuningas ja Ruotsin kuningas 1592–1599.

Kaikki ketjun lenkit ovat hallitsijasukuja, joiden vanhemmuussuhteet on dokumentoitu hyvin. Kyse ei siis ole tulkinnasta vaan suorasta polveutumisesta.

Katariina Jagellonica Turun linnassa

Katariina Jagellonica vihittiin Vilnassa 4. lokakuuta 1562 Suomen herttua Juhanan, myöhemmän Ruotsin kuninkaan Juhana III:n, kanssa. Pari saapui Turkuun juuri ennen joulua 1562, ja Turun linnasta tuli renessanssihovi, jollaista Suomessa ei ollut ennen nähty. Katariina toi mukanaan puolalaisia ja italialaisia tapoja sekä seurueensa.

Hovielämä jäi lyhyeksi. Juhanan veli, kuningas Eerik XIV, piti herttuan itsenäistä ulkopolitiikkaa maanpetoksena. Eerikin joukot piirittivät Turun linnaa, ja linna antautui 12. elokuuta 1563. Juhana ja Katariina vietiin vangeiksi Gripsholmin linnaan Ruotsiin. Vankeudessa syntyi 20. kesäkuuta 1566 heidän poikansa Sigismund – Kingdom Come: Deliverancen Sigismundin jälkeläinen ja kaima.

Sigismund III Vaasa valittiin Puolan kuninkaaksi vuonna 1587, ja isänsä kuoltua hän peri myös Ruotsin kruunun vuonna 1592. Suomi kuului edelleen Ruotsin valtakuntaan. Näin Kaarle IV:n ja Sigismund Luxemburgilaisen jälkeläinen päätyi lopulta hallitsemaan myös Suomea.

Vinkki Turun linnassa vieraileville: Linnan näyttelyt esittelevät herttua Juhanan ja Katariina Jagellonican renessanssihovia. Kingdom Come -fanille Turun linna on paikka, jossa Böömin hallitsijasuvun tarina päättyy konkreettisesti Suomeen.

Entä Jan Žižka? Suomalaisia sukulaisia ei löydy

Jan Žižka on tullut KCD II:n myötä monelle pelaajalle tuttu Henryn liittolaisena. Myöhemmin hänestä tuli hussilaissotien kuuluisin sotapäällikkö. Moni Kingdom Come -fani on todennäköisesti miettinyt, liittyykö Žižka jotenkin Suomeen.

Vastaus on suora: Jan Žižkalle ei löytynyt minkäänlaista todistettua sukulaisuutta tai henkilökohtaista yhteyttä Suomeen.

Žižkan elämästä ennen hussilaissotia tiedetään vähän. Useimmat tšekkiläiset historioitsijat pitävät todennäköisenä, että hän taisteli Grunwaldissa vuonna 1410 Puolan ja Liettuan puolella, mutta tieto perustuu myöhempiin kronikoihin eikä aikalaisasiakirjoihin. Varmemmalla pohjalla on Jan Sokol z Lamberka, joka johti Grunwaldissa noin 1 500 böömiläisen ja määriläisen ratsumiehen joukkoa Puolan riveissä. Sokol kuoli jo saman vuoden syyskuussa Toruńissa. Puolan sotapolitiikka on kiinnostava tutkimusreitti, mutta se ei muodosta henkilöketjua Suomeen.

Žižkan ja Sigismundin tarinat kietoutuvat yhteen myöhemmin. Sigismundin ajamassa Konstanzin kirkolliskokouksessa (1414–1418) Jan Hus poltettiin roviolla vuonna 1415, vaikka Sigismund oli luvannut hänelle turvallisen kulun. Hussin kuolema sytytti Böömissä kapinan, ja hussilaissotien alussa Žižka löi Sigismundin armeijat muun muassa Prahan Vítkovin kukkulalla vuonna 1420 ja Německý Brodissa vuonna 1422. Kingdom Come -pelien Böömin kriisi jatkui siis historiassa vielä vuosikymmeniä – mutta ilman suomalaisia sivuosia.

Entä Hans Capon, Radzig Kobyla ja Otto von Bergow?

Sama negatiivinen tulos koskee pelisarjan paikallisia aatelisia. Seuraaville henkilöille ei löytynyt Suomi-yhteyttä:

• Radzig Kobyla eli historiallinen Racek Kobyla z Dvorce, Vyšehradin linnanvouti 1410–1416, jonka kaivosmiehet surmasivat Kutná Horassa eli pelin Kuttenbergissä vuonna 1416
• Hans Capon eli Jan Ptáček z Pirkštejna, jonka holhoojana toimi Hanušin isä Jindřich z Lipé
• Hanush of Leipa eli Hanuš z Lipé
• Divish of Talmberg eli Diviš z Talmberka
• Otto von Bergow eli Ota III z Bergova, Troskyn herra ja Sigismundin tukija
• Hynek ”Suchý Čert” eli KCD II:n ”Dry Devil”, määriläinen Kunštátin suvun aatelinen
• Kuttenbergin porvarit, kuten Martin Oderin, Petr Píšek ja Ruthardin suku

Kielteinen tulos on yhtä tärkeä kuin myönteinen. Internet on täynnä tarinoita, joiden mukaan jokaisella kuuluisalla keskiajan henkilöllä olisi suomalainen serkku. Lähteet eivät tue tällaisia väitteitä.

Pelin ja historian ero: Pelisarjan Markvart von Aulitz perustuu historialliseen aatelismieheen nimeltä Markvart z Úlic. Hän kuoli nuolen osumaan Suchdolin piirityksessä jo 27. joulukuuta 1402. KCD II:n huipennus, Suchdolin piiritys, on siirretty pelissä vuoteen 1403. Realismistaan tunnettu sarja muokkaa siis paikoin kronologiaa tarinan hyväksi. Pelien realismin rajoja olemme pohtineet myös jutussa Squad ja Escape from Tarkov: taktiset FPS:t realismin huipulla?

Boijen Böömi-tarina – liian hyvä ollakseen totta?

Suomalainen aatelissuku Boije af Gennäs on joissain sukutarinoissa yhdistetty Böömiin. Kingdom Come -fanille tarina olisi täydellinen: suomalainen aatelissuku Henryn kotimaasta.

Tarina on vanha. Ruotsalainen elämäkertasanakirja Svenskt biografiskt handlexikon kertoi vuonna 1906, että suvun kantaisän Mattiaksen ”sanotaan” tulleen Böömistä 1400-luvun puolivälissä. Jo sanavalinta kertoo, että kyse on perimätiedosta.

Myöhempi ja perusteellisempi Svenskt biografiskt lexikon ei mainitse Böömiä lainkaan. Sen mukaan Boije on suomalainen aatelissuku, jonka vanhin tunnettu jäsen Karl Mattsson toimi tuomarina itäisellä Uudellamaalla vuosina 1421–1460. Ajoitus on muutenkin ongelmallinen: jos suku esiintyy Suomen lähteissä jo 1420-luvulla, sen kantaisä tuskin saapui Böömistä vasta vuosisadan puolivälissä. Myös Kansallisbiografia pitää Boijea keskiajalta periytyvänä suomalaisena kanta-aatelissukuna.

Sukututkimuksen yleinen virhe on aloittaa väitetystä kuuluisasta kantaisästä ja yrittää sovittaa myöhemmät ihmiset häneen. Luotettavampi tapa on päinvastainen: aloitetaan varmasti dokumentoidusta henkilöstä ja kuljetaan asiakirja asiakirjalta taaksepäin. Boijen Böömi-alkuperä on siis sukutarina, ei historiallinen tosiasia.

Kingdom Come: Deliverance ja Suomi – mitä tiedämme varmasti?

Alla oleva taulukko kokoaa kaikki tarkastellut väitteet kolmeen luokkaan.

Tarkistuslista: näin arvioit keskiajan sukulaisuusväitteen itse

Jos törmäät väitteeseen, että joku keskiajan henkilö oli suomalaisen suvun sukulainen, käy läpi nämä kohdat:

1. Kuka väitteen esittää? Nettisukupuu ei ole lähde. Etsi väite tutkimuskirjallisuudesta tai Kansallisbiografiasta.
2. Onko jokainen sukupolvi dokumentoitu? Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
3. Löytyykö alkuperäisasiakirja? Keskiajan Suomea koskevat asiakirjat löytyvät Kansallisarkiston Diplomatarium Fennicumista ja Ruotsin asiakirjat Riksarkivetin SDHK-tietokannasta.
4. Sekoitetaanko sukulaisuus ja verkosto? Sama sopimus, sama kaupunki tai sama vuosi ei tarkoita sukulaisuutta.
5. Onko nimissä sekaannuksen vaara? Keskiajalla samannimisiä henkilöitä oli paljon, kuten kahden Klaus Flemingin tapaus osoittaa.
6. Mitä sanavalinnat kertovat? Ilmaukset ”sanotaan”, ”kerrotaan” ja ”perimätiedon mukaan” viittaavat usein siihen, ettei kirjoittajalla ollut asiakirjaa.

Usein kysytyt kysymykset

Liittyykö Kingdom Come: Deliverance Suomeen?

Peli ei sijoitu Suomeen, mutta sen hallitsijat liittyvät Suomen historiaan. Pelin Sigismund Luxemburgilainen oli Ruotsia ja Suomen aluetta hallinneen Eerik Pommerilaisen puoliserkku. Lisäksi Sigismundin suora jälkeläinen Katariina Jagellonica asui Suomen herttuattarena Turun linnassa vuosina 1562–1563.

Oliko Sigismund oikea historiallinen henkilö?

Oli. Sigismund Luxemburgilainen (1368–1437) oli Unkarin kuningas vuodesta 1387, myöhemmin myös Böömin kuningas ja vuodesta 1433 Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari. Hän oli Kingdom Come: Deliverancen Venceslaus IV:n velipuoli. Sigismund vangitsi Venceslauksen vuonna 1402, ja tästä valtataistelusta kasvaa pelisarjan sisällissota.

Oliko Jan Žižkalla suomalaisia sukulaisia?

Ei ole näyttöä siitä, että Jan Žižkalla olisi ollut suomalaisia sukulaisia tai henkilökohtaisia yhteyksiä Suomeen. Puolan sotaretkiin liittyvä tutkimuslinja on kiinnostava, mutta se ei muodosta todistettua henkilöketjua. Myös Žižkan osallistuminen Grunwaldin taisteluun vuonna 1410 on todennäköinen mutta ei aikalaislähteillä todistettu.

Opiskeliko yksikään suomalainen Prahassa Kingdom Come: Deliverancen aikaan?

Kyllä. Myöhempi Turun piispa Maunu II Tavast opiskeli Prahan yliopistossa ja valmistui suomalaisten hakuteosten mukaan maisteriksi vuonna 1398, viisi vuotta ennen pelin tapahtumia. Myöhemmin hän palveli Eerik Pommerilaista ja johti Turun hiippakuntaa vuodesta 1412.

Kuka oli Eerik Pommerilainen?

Eerik Pommerilainen (1381/82–1459) oli Kalmarin unionin kuningas, joka hallitsi Norjaa vuodesta 1389 sekä Tanskaa ja Ruotsia vuodesta 1396. Hänet kruunattiin Kalmarissa vuonna 1397. Suomen alue kuului Ruotsin valtakuntaan, joten Eerik hallitsi myös Suomea. Hän myönsi Viipurille kaupunkioikeudet vuonna 1403.

Mitkä Kingdom Come: Deliverance 2:n hahmot ovat oikeita historiallisia henkilöitä?

KCD II:n historiallisia henkilöitä ovat muun muassa Jan Žižka, Otto von Bergow (Ota III z Bergova), Hans Capon (Jan Ptáček z Pirkštejna), Radzig Kobyla (Racek Kobyla z Dvorce) ja Sigismund Luxemburgilainen. Päähenkilö Henry on fiktiivinen. Pelin codex esittelee lisäksi taustahenkilöitä, kuten Kaarle IV:n ja skisman ajan paavit.

Lopuksi: Böömi ei ollut keskiajan Suomelle toinen maailma

Kingdom Come: Deliverance ei kerro Suomesta, mutta sen maailma ei ollut Suomesta erillinen. Pelin Sigismund oli Ruotsin ja Suomen kuninkaan serkku, ja serkukset kohtasivat Budassa vuonna 1424. Suomalainen Maunu Tavast opiskeli Venceslauksen Prahassa, ja Suomen laamanni Klaus Fleming oli mukana Eerikin Puolan-diplomatiassa. Sigismundin jälkeläinen asui lopulta Turun linnassa.

Yhtä tärkeää on se, mitä ei löytynyt. Jan Žižkalla ei ollut suomalaista serkkua, eikä Boije-suku tullut Böömistä. Kingdom Come: Deliverancen ja Suomen todelliset yhteydet ovat harvempia mutta tarkempia ja kiinnostavampia kuin internetin sukupuut antavat ymmärtää.

Kun seuraavan kerran kohtaat Sigismundin joukot Henryn saappaissa, muista, että vihollisen serkku istui samaan aikaan Ruotsin valtaistuimella – ja että Sigismundin jälkeläinen piti aikanaan hovia Turun linnassa.

Jos odotat jo seuraavaa suurta roolipeliä, katso myös vuoden 2026 odotetuimmat pelit.

Lähteet

• Kansallisarkisto: Diplomatarium Fennicum, keskiajan Suomea koskevat asiakirjat
• Riksarkivet: SDHK: Svenskt Diplomatariums huvudkartotek, Ruotsin keskiaikaiset asiakirjat
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kansallisbiografia, Klaus Fleming, Maunu II Tavast, Boije, Katariina Jagellonica
• Svenskt biografiskt lexikon: Claus Fleming ja Boije-suku
• Uppslagsverket Finland: Magnus II (Tavast)
• Deutsche Biographie: Erich VII. (Eerik Pommerilainen)
• Svenskt kvinnobiografiskt lexikon: Katarina Jagellonica
• Den Store Danske: Ofendommen (Budan tuomio 1424)
• Encyclopaedia Britannica: Sigismund
• Regesta Imperii, Kaarle IV:n, Venceslaus IV:n ja Sigismundin hallitsija-asiakirjat
• Warhorse Studios: Kingdom Come: Deliverancen virallinen sivusto
• Kingdom Come Wiki, pelin historialliset hahmot ja codex

Kuvat: Kansikuva on tekoälyllä muokattu kuvitus Kingdom Come: Deliverance II -kuvakaappauksesta (alkuperäinen kuva Warhorse Studios / Deep Silver). Taistelukuva: Warhorse Studios / Deep Silver. Sukupuugrafiikka: Pelisarja.fi.